Hiusten- ja karvanlähdön taustaa

Alopecia areata on luokiteltu tulehdukselliseksi autoimmuunisairaudeksi, jossa elimistö erehtyy luulemaan, että karvatupessa on jokin torjuttava mikrobi.

Alopecia areatan perussyy on edelleen tuntematon. Hius kasvaa karvatupessa olevasta hiusnystystä 1,2−1,5 senttiä kuukaudessa, ja kokonaisuudessaan se kasvaa noin 2−6 vuotta, kunnes hiusnysty siirtyy lepovaiheeseen. Lepotila kestää noin 3−4 kuukautta. Lepovaiheessa oleva hius pysyy karvatupessaan, kunnes se irtoaa uuden hiuksen kasvaessa tilalle.  

Alopecia areata on luokiteltu tulehdukselliseksi autoimmuunisairaudeksi, jossa elimistö erehtyy luulemaan, että karvatupessa on jokin torjuttava mikrobi. Silloin hiusnystyn ympärille kerääntyy tulehdussoluja, ja vasta-aineita muodostuu hiusnystyä vastaan. Kun elimistö muodostaa vasta-aineita omia kudoksiaan vastaan, on kysymyksessä eräänlainen allerginen reaktio.

Pälvikaljun tyypillinen oire on läiskittäinen hiustenlähtö. Pälvikaljun esiintyvyys väestössä on 1,7−2 prosenttia. Sitä esiintyy yhtä paljon miehillä ja naisilla, ja se voi puhjeta missä iässä tahansa. Yleisintä pälvikalju on 20−50-vuotiailla.

Pälvikaljun perussyy on edelleen tuntematon. Sen on kuitenkin todettu olevan yhteydessä atooppiseen yliherkkyyteen, valkopälveen (vitiligoon) ja kilpirauhasen autoimmuunitulehdukseen. Osalla (10−42 prosenttia) alopeciaa sairastavista pälvikaljua esiintyy myös suvussa eli se voi periytyä useamman perintötekijän (geenin) kautta. Stressi saattaa vaikuttaa sen alkamiseen tai pahenemiseen.

Sivua päivitetty: 30.6.2021