Ikääntyvän ihon ongelmat ja hoito

Ikääntyvän ihon ongelmat ja hoito

Tyypillisiä ongelmia

Ikääntyvälle iholle ominaista on ihon ohentuminen ja siitä johtuvat erilaiset oireet. Ihon toimintaan ja ulkonäköön vaikuttaa se, miten ihon pinta pysyy ehjänä ja miten ravinteet kulkeutuvat sinne. Ohut iho rikkoutuu helpommin ja paranee hitaammin. Ikääntymiseen liittyy usein erilaisia sairauksia ja lääkkeitä, jotka voivat rasittaa ohentunutta ihoa.

Kuivuus on tyypillistä ikääntyvälle iholle. Yleisesti tunnistetaan ikääntyvän asteatoottinen iho, joka on kuiva, hilseilevä, halkeileva ja punoittava sekä usein hyvin kutiava. Kuivuus johtuu ihon ohenemisesta ja rasvojen määrän vähenemisestä sekä hormonitoiminnan muuttumisesta. Kuiva iho hilseilee kuolleen ihosolukon irrotessa ja aiheuttaa kutinaa. Kutina voi vaikeuttaa päivällä keskittymistä ja yöllä unen saantia. Kutina houkuttaa raapimaan ihoa, minkä seurauksena iho menee rikki ja tulehtuu helposti.

Ihoon voi ilmaantua pigmenttihäiriöitä johtuen vaihdevuosien hormonitekijöistä ja pigmenttiä tuottavien solujen määrän vähentymisestä.

Iän karttuessa ihoon saattaa ilmestyä ihomuutoksia. Ihokasvaimet ovat hyvin yleisiä, mutta suuri osa niistä on hyvänlaatuisia. Hyvänlaatuisista muutoksista tavanomaisin on rasvaluomi. Sen poistaminen on tarpeen vain kosmeettisista syistä tai jos se on hankausalueella. Hyvänlaatuiset pigmenttiluomet ovat yleensä melko pienikokoisia ja symmetrisiä sekä tasavärisiä. Pahanlaatuisuuteen voi viitata luomen epäsymmetrisyys, kutina tai kirvely sekä luomen kasvaminen.

Tyvisolusyöpä eli basaliooma on yleisin pahanlaatuisista kasvaimista. Melanoomaan sairastuvien määrät ovat lisääntyneet, minkä uskotaan johtuvan lisääntyneestä auringonotosta ja toistuvista ihon palamisista. Ikääntyvälle auringon vaurioittamalle iholle saattaa kehittyä myös aurinkokeratoosi.

 

Perushoito

Ihon hoidon perusta on säännöllisyys: pesu ja rasvaus perusvoiteilla. Ihon ohentuessa sitä tulee käsitellä aiempaa hellävaraisemmin.

Iho kuivataan pesun jälkeen taputtelemalla pehmeällä pyyheliinalla. Pesuveden tulisi olla haalea ja saippuan sijasta voidaan käyttää kevyttä perusvoidetta, jolla voi pestä myös kuivan, kutiavan päänahan. Perusvoiteilla voidaan kosteuttaa kuivaa ihoa ja parantaa sen suojatoimintaa. Voiteessa oleva vesi ja vettä sitovat aineet parantavat ihon kosteuspitoisuutta. Voiteessa oleva rasva puolestaan estää veden haihtumista ja korvaa ihon omia rasva-aineita. Voiteisiin on lisätty erilaisia apuaineita tehostamaan muun muassa niiden kosteuttavia tai ravitsevia vaikutuksia.

Itselle sopiva perusvoide löytyy kokeilemalla. Liian rasvainen voide voi estää ihoa hengittämästä ja liian vähän rasvaa sisältävä ei ehkä ole riittävän tehokas. Perusvoiteen käyttö hillitsee myös kutinaa ja ennaltaehkäisee ihottumia.

Kutina itsessään on merkki lievästä tulehduksesta. Lievästi tulehtuneen ihon hoidossa voi kokeilla kortisonivoiteita, joita saa ilman reseptiä apteekista. Voiteita käytetään pakkauksen tai lääkärin ohjeen mukaan. Itsehoidossa kortisonivoiteiden käyttöä ei suositella ohuille ihoalueille, kuten kasvoille.

Perusvoidetta käytetään 1−2 kertaa päivässä. Voiteen levittäminen heti suihkun jälkeen, kun iho on vielä kostea, lievittää voiteen aiheuttamaa kirvelyä ja kosteuttaa ihoa tehokkaammin. Voide levitetään myötäkarvaan, sillä vastakarvaan levitettäessä varsinkin rasvaisemmat voiteet voivat aiheuttaa karvatupen tulehtumisen.

Ihon lääkinnälliseen hoitoon lääkäri voi määrätä kortisonivoiteita, pimekrolimuusia tai takrolimuusia, jotka lieventävät ohentuneen ihon kutinaa ja tulehdusta. Mikrobilääkkeitä tarvitaan bakteerien ja sienien hoitoon.

Ihon hyvinvointiin vaikuttavat lisäksi monet muut asiat, kuten ravinto, liikunta ja ulkoilu sekä mahdollinen stressi. Terveellinen ja monipuolinen ravinto auttaa ihoa pysymään kunnossa. Iän myötä ravintoaineiden tarve kasvaa. Erityisesti tulee huolehtia riittävästä proteiinin ja energian tarpeesta. Monipuolinen perusruoka ja riittävä nesteen juonti ovat ruokavalion perusta.

Iho