Mitä tietoa etsit?

Onnistuuko siedätys, jos siihen pääsemme?

5.11.2021

Päässäni pyörii monenlaisia ajatuksia liittyen ruoka-allergisen lapsen altistuksiin ja siedätykseen, kirjoittaa somelähettiläämme Krista.


Eskari-ikäinen lapseni on ollut vauvasta asti ruoka-allerginen ja moni ruoka-aine aiheuttaa hänelle hengenvaarallisen reaktion, eli anafylaksian. Vastoin yleisiä odotuksia allergiat eivät ole hänen kasvaessa lieventyneet, vaan reaktiot ovat pahentuneet ja ne tulevat todella pienistä määristä. Lapseni aloittaa ensi syksynä koulun ja viime kesänä aloitin lääkärin kanssa keskustelun siedätyksestä. En olisi muutama vuosi sitten uskonut, että minä ehdotan tätä lääkärille. Olen kuullut hyvin onnistuneista siedätyshoidoista, mutta myös niistä, jotka on jouduttu keskeyttämään. Siedätys aiheuttaa monenlaisia tunteita ja vaatii sitoutumista vanhempien lisäksi myös lapselta.

Olemme käyneet lapsen kanssa laboratoriotutkimuksissa ja tulosten perusteella päädyttiin altistamaan maito. Altistus loppui lyhyeen, sillä lapsen oireet alkoivat jo ensimmäisestä annoksesta. Keskustelimme lääkärin kanssa siedätyksestä ja hän laittoi lähetteen siedätyksistä vastaavalle lääkärille. Kutsu vastaanotolle on tullut ja tätä kirjoittaessa siihen on kolmisen viikkoa aikaa. Päässäni pyörii monenlaisia ajatuksia… Päivähoidossa lapsi on koko ajan valvovan silmän alla, mutta koulussa näin ei ole. En odota lapsestani maidonjuojaa, mutta toivon, että vahingon sattuessa allerginen reaktio ei uhkaisi henkeä. Hänellä on useita vakavia allergioita ja yhdenkin väistyminen tuntuisi lottovoitolta.

Enhän minä edes vielä tiedä mitä lääkäri sanoo. Voi olla, ettei hän suosittele siedätystä. Toivon, ettei hän vedä esiin ”allergiat helpottaa isona” -korttia. Mikä edes on tämä ”ison” määritelmä? 10-vuotias? 15-vuotias? Aikuisikä? Lapsen ollessa vauva minulle aina muistettiin kertoa miten allergiat pian helpottavat ja on ollut valtava pettymys huomata, ettei näin ole tapahtunut. Pahimpina aikoina vain odotin sitä päivää, kunnes tajusin, ettei sitä välttämättä tule koskaan.

Lapsi on innokas lääkärissä kävijä ja altistuksessa hän ottaa reippaasti annetut annokset. Jos siedätys aloitetaan, hän on varmasti täysillä mukana. Lapsi haaveilee syövänsä kavereiden kanssa samaa jäätelöä. Minulle altistukset ovat stressaavia tilanteita ja stressi oireilee fyysisinä oireina, kuten päänsärkynä ja väsymyksenä. Altistuksissa toivon, että reaktiota ei tulisi, mutta samaan aikaan toivon, että se tulisi mahdollisimman pian ja altistus keskeytetään. Siedätys aiheuttaa samanlaisia ristiriitaisia tunteita. Toivon, että pääsemme siihen, mutta samaan aikaan mietityttää lapsen mahdollinen oireilu ja reaktiot. Jälleen kerran kaipaisin kristallipalloa, josta näkisin tulevaisuuteen: onnistuuko siedätys, jos siihen pääsemme?

Krista, somelähettiläs

Lähetä kommentti

Sivua päivitetty: 5.11.2021