Moderni maailma haisee keinotekoisesti - tahdon ulos!

Tari Haahtela

30.9.2015

Hajuaisti on kemiallinen kaukoaisti ja yksi ihmisen viidestä aistista. Erilaisia hajuja on noin 10 000. Vuonna 2004 Richard Axel ja Linda B. Buck saivat Nobelin lääketieteen palkinnon hajuaistitutkimuksistaan.

Haju matkustaa nenästä hermoja pitkin hajukeskukseen, joka sijaitsee aivojen tunteita säätelevässä osassa. Sanat ja puhe vaikuttavat enemmän aivojen ajattelevassa osassa. Tiedämme kokemuksesta, että emotionaalinen muisti kytkeytyy hajuihin. Vastapaistetun pullan tuoksu tuo mieleen lapsuuden maisemat ja äidinturvan. ”Homeen” haju ihan jotain muuta. Hajun laukaisema muisto on latautunut tunteella ja nostalgialla.

Siten ei ole ihme, että tuoksuherkkyys on herkkä aihe, josta monilla on todella voimakas mielipide. Allergia & Astma -lehden 4/2015 numerossa tartumme härkää sarvista, avaamme ongelmaa ja toivomme lukijoilta palautetta. Aiheesta ei todellakaan ole sanottu viimeistä sanaa! Jotain luulemme tietävämme.

•    Tuoksuherkkyysoireita on 10−40 %:lla väestöstä, ja 90 % oireilevista on naisia.
•    Tuoksuille herkkä ei aisti tuoksuja sen pienempinä pitoisuuksina kuin muutkaan, mutta hänen hajuaistinsa ei totu tuoksuun.
•    Diagnoosi perustuu toistaiseksi pääasiassa potilaan kertomiin tuntemuksiin.
•    Lääkkeet ja siedätys tepsivät vaivaan huonosti.
•    Tuoksuherkkyys on useimmiten lievä vaiva, mutta tuoksuille herkkä voi myös invalidisoitua pahoin.

Aina on hajustettu. Muinaisessa Egyptissä kainaloihin siveltiin kanelilla tai sitrushedelmillä hajustettuja öljyjä. Parfyymiteollisuus sai alkunsa Ranskassa jo noin 1190. Ensimmäinen deodorantti tuotiin markkinoille 1800-luvun lopulla ja roll-on-deodorantti 1940. Sittemmin kemikalisoituminen ja keinotekoinen hajustaminen ovat vain kiihtyneet ja ulottuneet deodoranteista ja hajuvesistä kaikkeen mahdolliseen, aina leikkikaluihin asti. Hotellin huonesiivooja suihkuttaa lähtiessään kemikaalipommin peittämään mahdollisen tunkkaisuuden. Kauppias käyttää viehkoja tuoksuja saadakseen ostofiilikset myönteisiksi. Hajusteita pakoon on vaikea päästä.

Lääkärit on huonosti koulutettu ymmärtämään tuoksuherkkyyttä. Tuoksuherkkyydelle ei löydy tautiluokitusnumeroa ICD-10:stä, mutta sellaista puuhataan. Se auttaisi hyväksymään vaikean tuoksuherkkyyden sairaudeksi, johon kuuluu myös sosiaaliturva. Suomen Hajuste- ja Kemikaaliyliherkät ry on toiminut aktiivisesti viranomaisten ja lääkärien suuntaan saadakseen tuoksuherkkyyden sairauskartalle.

Monikemikaaliyliherkkyys (Multiple Chemical Sensitivity) on monenlaista oireilua, jota aiheuttavat ympäristön pienet kemikaalimäärät eikä oireilu välttämättä laukea hajuaistin kautta. Tuoreessa ruotsalaisten ja tanskalaisten työssä MSC-potilaita ja terveitä altistettiin kammiossa n-butanolille. Kemikaalin aistimisessa, oireissa ja autonomisen hermoston toiminnassa oli eroja (Andersson ym. Int Arch Occup Environ Health 2015).

Maailma on aina haissut. Hygienian ja tekniikan parantuminen on vähentänyt ikiaikaisia pahoja hajuja, joita olemme vaistomaisesti tienneet välttää. Ihmisen kehityshistorian kannalta yhtäkkiä ilmestynyt moderni haju- ja kemikaalimaailma yllättää luonnollisen varoitusjärjestelmämme. Hyvätkin hajut kääntyvät pahaksi. Nuorille tutkijoille olisi tällä saralla useammankin väitöskirjan paikka!

Tari Haahtela

Teksti on Allergia & Astma -lehden 4/2015 pääkirjoitus.

 

Lähetä kommentti

Kommentit

  • Åsa Sundholm 4 vuotta sitten

    Bästa professor,
    Tackar för en intressant artikel med mångsidig belysning av problemet och information om nya forskningsrön. En aspekt som ytterligare kunde penetreras är huruvida det är själva doften som irriterar eller om det är kemikalierna som utsöndrar doften som förorsakar överkänsligheten hos endel personer p.g.a cellen hos dessa personer har en nedsatta förmåga att bli kvitt de inhalerade/upptagna ämnen. Emeritus professor Martin Pall vid Washington State University har fäst uppmärksamhet vid denna aspekt. Artikeln finns på den amerikanska MCS föreningens hemsida. För en person utan medicinsk eller biokemisk kunskap är den rätt svårförståelig och undrar om det vore möjligt att i en artikel enkelt förklara orsakssamband och verkan. Alla de metoder och medel som professorn föreslår för att bli kvitt kemikaliebördan finns tyvärr inte att fås i Finland, vilket ger finska patienter med kemikalieöverkänslighet sämre vårdmöjligheter och förlänger således deras ohälsa.
    Med vänlig hälsning,
    Åsa Sundholm

  • BHLLYMEVMR 3 vuotta sitten

    qPjIgg http://www.FyLitCl7Pf7kjQdDUOLQOuaxTXbj5iNG.com