Mikromuovimurheita ja ongelmanratkaisun mahdollisuuksia

21.8.2021

Muovihiukkaset huolestuttavat. Ympäristöön joutunut mikromuovi ei häviä, vaan se kulkeutuu vesistöihin ja kertyy eläimiin. Muovia on löydetty ruuasta ja juomasta. Hengitysilman mukana pienet muovihiukkaset pääsevät myös keuhkoihin. Muovia on kaikkialla. Vielä ei tiedetä, kuinka paljon muovia ihmisen elimistöön kulkeutuu ja millaisia terveysvaikutuksia sillä on. Asiaa tutkitaan ja ongelmia ratkaistaan.

netti_be11748.jpg

Mikromuovit ovat hyvin pieniä muovihiukkasia. Ne voivat syntyä suurten muovikappaleiden kuluessa ja pilkkoutuessa tai niitä voidaan myös tarkoituksella valmistaa esimerkiksi kosmetiikan ja pesuaineiden lisäaineiksi. Mikromuovia käytetään hankaus- ja kiillotusaineina. Mikromuovi on myös tekonurmikenttien täyteaine.

Ihon- ja kodinhoitotuotteiden, urheilukenttien, autonrenkaiden ja keinokuitutekstiilien mikromuovia kulkeutuu ympäristöön kymmeniä tuhansia tonneja vuosittain. Vielä enemmän mikromuovia päätyy Euroopan vesistöihin suurten muovikappaleiden pilkkoutuessa pieniksi. Mikromuovi ei häviä ympäristössä. Se kulkeutuu vesistöihin ja kertyy eläimiin, joita ihmiset nauttivat ravinnoksi. Mikromuoveja on löydetty ruuasta ja juomasta. Muoveja on kaikkialla. Hengitysilman mukana ne pääsevät myös keuhkoihin.

Sitä, kuinka paljon muovia ihmisten elimistöön kulkeutuu tai miten pikkuruiset muovihiukkaset vaikuttavat terveyteen, ei vielä täysin tiedetä. Elimistöön todennäköisemmin päätyvien mikromuovejakin pienempien nanomuovien tutkimus on vasta aivan alussa. Laboratoriotutkimusten perusteella solukalvojen läpi pääsevät muovihiukkaset saattavat aiheuttaa tulehdusreaktioita.

Mikromuovien mahdolliset terveysvaikutukset voivat liittyä myös muoviin lisättyihin kemikaaleihin. Muovit sisältävät useita erilaisia lisäaineita, kuten pehmittiminä käytettäviä ftalaatteja, palonestoaineita, väriaineita ja tarttumisenestoaineita. Myös muoviastioiden valmistuksessa käytettävä bisfenoli A saattaa olla suurina pitoisuuksina terveydelle haitallinen. Haitallisten aineiden käytölle onkin asetettu rajoituksia.

Ympäristöön ja ihmisten terveyteen liittyvien huolien vuoksi muovituotteiden käyttöä ja muovijätteen määrää on rajoitettu lainsäädännöllä. EU:n muovistrategian tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä kaikki EU:ssa myytävät muovipakkaukset ovat uudelleen käytettäviä tai kierrätettäviä. Kertakäyttöiset muoviset ruokailuvälineet, pumpulipuikot, pillit ja juomansekoittimet kieltävä direktiivi astui voimaan tänä kesänä heinäkuun alussa. Useat EU-maat ovat kieltäneet mikromuovien lisäämisen siivous- ja hygieniatuotteisiin. Kielto tulee koko EU-alueella voimaan viimeistään vuoteen 2023 mennessä.

Lisää tietoa tarvitaan muovien esiintymispitoisuuksista ravinnossa ja niiden mahdollisista vaikutuksista ihmisten terveyteen. Siksi Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA) järjesti kuluneen kesän kynnyksellä tieteellisen konferenssin, jossa kartoitettiin jo olemassa olevaa tietoa ja keskusteltiin meneillään olevasta alan tutkimuksesta.

Tieto lisääntyy ja työtä tehdään terveyden edistämiseksi.

Lyydia Majuri

Kemikaaliasiantuntija, Allergia-, iho- ja astmaliitto

Lähetä kommentti

Sivua päivitetty: 21.8.2021