Kumma kesä

Tweet

Siitepölykausi on päättynyt jo ajat sitten ja Instituutin keräin Imatralla on haettu katolta suojaan syyssateilta. Kesä meni taas ohi kuin varkain. Heinäallergisena seuraan erityisellä mielenkiinnolla mitä siitepölynauhoilta löytyy kesällä, sillä maastotöissä ja perhosretkillä heinät aiheuttavat allergiaoireita. Yleensä oireet ovat lieviä enkä ole niiden takia ole joka vuosi tarvinnut allergialääkkeitä. Viime kesänä lääkkeitä ei taas tarvittu, mutta eipä ollut oireitakaan koko kesänä. Mikä vika oli heinissä?

Ilman siitepölymäärät alkoivat kasvaa kesäkuun lopussa. Heinäkuun alussa odoteltiin varsinaista huippukautta, mutta hiukkaspitoisuus nousi suureksi ainoastaan yhtenä päivänä. Heinäkuun puolivälissä mietittiin, että jos siitepölymäärät eivät ensi viikolla nouse, niin sitten heinäkausi on jo ohitettu. Eikä noussut. Vain yksittäisiä siitepölyhiukkasia löytyi enää keräimen nauhoilta.

Heinäkausi vaihtui vaivihkaa pujon siitepölykaudeksi ja sekin jäi heikoksi. Elokuun lopussa pujonkin siitepölyt olivat jo hävinneet ilmasta, mutta seurantaa jatkettiin tuoksukkien siitepölyn kaukokulkeumien havaitsemiseksi. Kesän tyyliin sopivasti kaukokulkeumia ei tullut ja syyskuu meni tyhjiä nauhoja tuijotellessa. Siitepölyallergisia pienet hiukkasmäärät eivät haittaa, mutta jonkin selityksen vaisu kukinta vaatii.

Arvoitus alkaa ratketa heti ilmatieteenlaitoksen tilastoja tutkimalla. Heinien parhaana kukinta-aikana heinäkuun alussa Kaakkois-Suomessa satoi lähes päivittäin. Pisarat pudottavat siitepölyhiukkaset ilmasta ja sateinen sää heikentää myös kukintaa. Loppukesä oli keskimääräistä sateisempi suuressa osassa maata.

Jotain muutakin heinien siitepölytilanteessa on tapahtunut. Turun yliopiston aerobiologian laitoksen pitkän ajan tilastoissa heinien siitepölymäärät ovat pienentyneet. Esimerkiksi Kuopiossa 1980-luvun suurin siitepölyn päiväpitoisuus nousi lähelle tuhatta hiukkasta ilmakuutiossa. Luku on käsittämättömän suuri nykyisiin määriin verrattuna. Nyt tonnin tasolle päästään vasta kun summataan koko kesän päivittäiset siitepölymäärät yhteen. Niin paitsi viime kesänä, jolloin siitepölysumma Kaakkois-Suomessa jäi alle 400 hiukkasen. Pitkän ajan muutoksiin selitystä pitänee hakea maatalouden muutoksista. Kun heinäpeltojen määrä on vähentynyt, samalla heinän siitepölyäkin on vähemmän ilmassa.

Kirjoittaja on Etelä-Karjalan Allergia- ja ympäristöinstituutin tutkija.