Imitkö pienenä peukkua?

Kimmo Saarinen

23.11.2016

Olisi kannattanut. Entä pureskelitko kynsiä? Sekin olisi ollut hyvästä. Pääsitkö maailmaan luomusti alateitä vai jouduitko herkistävän sektion uhriksi? Ahmiko äitisi odotusaikana kahden edestä rasvaista kalaa ja maitotuotteita, kananmunia ja täysjyväviljoja? Pyörittelitkö sinäkin lautasellasi ’yleisesti allergisoivaa’ kananmunaa, jogurttia, maapähkinää, kalaa ja vehnää ennen kuin osasit poikkipuolista sanaa sanoa? Konttailitko lattialla kilpaa koiran, kissan tai muun elukan kanssa?

Jos pudistelet päätäsi, sinulla on hyvät mahdollisuudet olla allerginen. Toisaalta, vaikka olisit tehnyt kaiken oikein, elänyt kuin pellossa, juuri sinä voit olla herkkä kaikelle. Tutkimattomia ovat allergian tiet.

Aikuisina uskomme harkittuihin valintoihin ja ratkaisuihin. Allergisen elämänura voi kuitenkin olla jo ennalta määrätty, sillä elämän valttikortit jaetaan hyvissä ajoin. Geeneille emme mahda mitään – ainakaan vielä. Herkillä vanhemmilla on usein herkkiä lapsia. Lisäksi vanhemmat täydennysohjelmoivat jälkikasvunsa jo ensimmäisten elinkuukausien aikana herkille tai vähemmän herkille urille. Sanonnan mukaan niillä sitten mennään.

Nyt marraskuussa aurinko katoaa suomalaisten näkyvistä. Pimeys masentaa ja ahdistaa – ja kenties myös herkistää. Lähimarketin purkeista kannattaisi ehkä napata D-vitamiinilisää. Runsaasti D-vitamiinia sisältävä ruokavalio raskauden aikana suojaa syntyvää lasta allergioilta, sanoivat tutkijat Journal of Allergy and Clinical Immunology –lehdessä. D-vitamiinilisät saattavat vähentää myös pahoja astmakohtauksia, jos sellaisia on osunut omalle kohdalle.

Minä luotan vitamiinipurkkeja enemmän oikeaan ruokaan. Ison brittitutkimuksen mukaan allergisoivien ruoka-aineiden käytön aloittaminen alle puolen vuoden iässä ehkäisee allergioita yhden ja kolmen vuoden iässä. Esimerkiksi kananmunaa kannattaisi alkaa syöttää jo 4–6 kuukauden ikäisille ja pähkinöitä 4–11 kuukauden iässä. Siis rohkeasti vaan ääntä kohti!

Entä se peukku? Vielä kolmekymppisenä allergiaherkkyys on pienempi, jos tuli pienenä lutkuteltua peukaloa tai pureskeltua kynsiä. Peukaloonsa viehtyneiden ihotesti näppylöittää viisi prosenttia harvemmin kuin muilla aikuisilla. Kynsiään kalunneilla lisäsuojaa on vielä yhdeksän prosenttia enemmän.

Todellisuus on usein toista maata kuin teoria. Minä sain isältäni astmageenit ja tutti maistui peukaloa paremmin, melkein kolmevuotiaaksi asti. Appelsiinimehua sain jo kaksiviikkoisena ja tupakkaakin tuli vedeltyä vain puolitoistavuotiaana tupakantumpin muodossa. Eläimiä meillä ei ole ollut koskaan. Ehkä siksi en siedä koiria – tunne on kyllä molemminpuolinen. Herkkyyslistallani on kuitenkin vain heinäallergia – pitäähän jotakin sentään olla, jos on meidän liitossa töissä!

 

Kirjoittaja on Etelä-Karjalan Allergia- ja ympäristöinstituutin tutkija.

Lähetä kommentti