Homepommi räjähti, unohtuiko kansalainen?

Tweet

Merkittävä osa meistä suomalaisista altistuu päivittäin vakaville sisäilmaongelmille mm. homeelle ja kosteusvaurioille. Tämä selviää Työterveyslaitoksen viime viikolla julkaisemasta tutkimuksesta.

Professori Kari Reijulan johtaman tutkimuksen mukaan vaurioituneissa rakennuksissa asuu yhteensä noin 320 000-500 000 ihmistä. Lisäksi vaurioituneissa kouluissa, päiväkodeissa, hoitolaitoksissa ja toimistoissa viettää aikaa noin 230 000-360 000 suomalaista. Kosteus- ja homevaurioilla on yhteys astman pahenemiseen, uusien astmojen syntyyn, hengitystieinfektioihin ja hengitystieoireiluun. Mittavan inhimillisen kärsimyksen ja pysyvien astmadiagnoosien lisäksi tämä maksaa yhteiskunnalle satoja miljoonia euroja vuodessa.

Tutkijat ehdottavat ratkaisuksi joukon toimenpiteitä, jotka on yksiselitteisesti ja viipymättä toteutettava. Ehdotetut viranomaisiin kohdentuvat toimenpidesuositukset pitävät sisällään tärkeitä ja välttämättömiä toimia, mutta eivät koko ratkaisua. Kansalaisjärjestöjen nivominen osaksi tätä työtä on keskeistä.

Rakennuskantaan kohdennettavien toimien, säädöspohjan kehittämisen ja eri viranomaisten yhteistoiminnan lisäksi kansalaisten ja potilaiden aseman turvaaminen ovat yhtä keskeinen ja välttämätön osa hyvinvointiyhteiskunnalta vaadittavia ratkaisuja. Kansalaisten ja potilaan mielipiteen kuuleminen sekä järjestötyöhön parhaiten soveltuvien mallien ja työmuotojen kehittäminen takaavat avoimen ja yhteiskunnallisesti kestävän tavan rakentaa terveellisempää ja puhtaampaa tulevaisuutta myös sisäilman saralla. Poliittisen tason kattavia ratkaisuja tarvitaan välittömästi. Alan keskeisenä terveysjärjestönä Allergia- ja astmaliitolla on jo hihat käärittynä.

Asialla on toinenkin puoli. Kansalaisten tasapuolinen, riippumaton ja neutraaleista lähtökohdista tehtävä tiedottaminen ja neuvonta sekä edunvalvonta ja järjestöjen asiantuntemuksen jatkuva kehittäminen on yhtä lailla turvattava. Toimenpidesuositusten mukaisesti riittäviä resursseja on ohjattava tutkimukseen ja asiantuntijuuden sekä seurannan työkalujen kehittämiseen. Näihin välittömästi liittyvät terveysjärjestöjen rahoitusratkaisut ovat paraikaa pohdinnassa Raha-automaattiyhdistyksessä.

Sisäilman huono laatu on jo pitkään arvioitu yhdeksi maamme suurimmista ympäristöterveysongelmista. Näin ei tarvitse olla. Tarvittavat ratkaisut eivät tule olemaan yksinkertaisia, nopeita tai halpoja, mutta yksikin kansalainen ilman loppuelämän kestävää sairausdiagnoosia on sen arvoinen.

Ilkka Repo
toimitusjohtaja
Allergia- ja Astmaliitto ry