Ruoka-allergian mekanismit

Ruoka-allergisen elimistö kehittää vasta-aineita ruoka-aineiden sisältämille proteiineille.

Atooppisilla henkilöillä on taipumus herkistyä kehittämällä niin sanottuja IgE-luokan vasta-aineita ympäristön valkuaisaineille (siitepöly, ruoka-aine, eläinhilse). Allergisessa reaktiossa kehon immuunijärjestelmä altistuu ja sen jälkeen herkistyy allergeenille, joka on useimmiten jokin proteiini. Uudelleenaltistuminen voi synnyttää allergisen reaktion eli oireita.

Tarkasti sanoen allergisesta reaktiosta puhutaan, kun taustalla olevaan mekanismiin liittyy IgE-luokan vasta-aineita, mutta oireita voi ilmaantua myös ei-IgE-välitteisen immunologisen mekanismin kautta. Allergian kehittyminen on perintö- ja ympäristötekijöiden summa, mutta sen perimmäistä syytä ei tiedetä.

Ruoka-allergiassa elimistö kehittää IgE-luokan vasta-aineita ruoka-aineiden sisältämille valkuaisaineille. Yleensä oireet ilmaantuvat heti tai muutaman tunnin sisällä ruoan nauttimisen jälkeen. Tyypillisiä IgE-välitteisen reaktion synnyttämiä, yleensä nopeahkosti kehittyviä oireita ovat nokkosihottuma ja siihen liittyvä turvotus, ihon punotus, oksentelu, vatsakivut, hengitysteiden ahtautuminen ja pahimmillaan anafylaksia eli vaikea allerginen yleisreaktio.

Joskus ruoka-allergian oireet kehittyvät hitaasti, vasta päivien kuluessa, kun kyseistä ruokaa nautitaan päivittäin. Tällöin oireet ovat yleensä lieviä. Laboratoriokokeet eivät yleensä auta näiden lievien ja hitaasti kehittyvien oireiden selvityksessä. Viivästyneiden oireiden selvittelyssä tärkein testi on ruoka-altistus.