Vilja-allergia ja keliakia

Vilja-allergia on eri asia kuin keliakia.

Keliakia on autoimmuunisairaus, jonka ainoa hoito on elinikäinen gluteeniton ruokavalio. Vilja-allergiassa ihminen reagoi tiettyyn viljalajiin, ja se paranee usein kouluikään mennessä.

Vilja-allergiassa tietty vilja, yleensä vehnä, ohra tai ruis, aiheuttaa suoli-, iho- tai hengitystieoireita. Oireet voivat olla välittömiä tai viivästyneitä. 

Vilja-allergia alkaa yleensä lapsuudessa, ja se paranee suurimmalla osalla kouluikään mennessä. Venhäallergiaa todetaan Suomessa alle prosentilla imeväis- ja leikki-ikäisistä.

Vilja-allergiaa ei voi diagnosoida pelkällä verikokeella, vaan diagnoosi perustuu aina välttämis-altistuskokeeseen.

Lääkäri antaa yksilöllisesti ohjeet viljojen välttämisen tarkkuudesta. Vehnä, ohra ja ruis muistuttavat proteiinirakenteeltaan toisiaan, joten vehnäallergikko joutuu usein vehnän lisäksi välttämään myös ohraa ja ruista. Kaura on erityyppinen vilja, joka aiheuttaa oireita paljon harvemmin. Mikäli lapsen ruokavaliosta joudutaan jättämään pois vehnä, ohra ja ruis, riittävä energiansaanti on hyvä tarkistaa ravitsemusterapeutin kanssa.

Riisi-, maissi-, hirssi- ja tattariallergia ovat Suomessa erittäin harvinaisia.

Vaikka keliakia sekoitetaan joskus vilja-allergiaan, keliakia ei ole allergia vaan autoimmuunisairaus. Vehnän, rukiin ja ohran sisältämä gluteeni aiheuttaa ohutsuolen limakalvolla tulehdusreaktion ja vaurioittaa suolinukkaa. Keliakia on elinikäinen ja hoitona on pysyvästi gluteeniton ruokavalio, jossa vältetään vehnää, ruista ja ohraa.

Lue lisää keliakiasta Keliakialiiton sivuilta
 

Viljalajit

Vehnä, ruis, ohra ja kaura: Vehnä on näistä viljoista allergeenisin. Ristiallergiaa esiintyy kaikkien mainittujen viljojen välillä, mutta reagointi on potilaskohtaista. Ristiallergia on mahdollista mutta hyvin harvinaista myös maissiin ja riisiin.

Hirssi, viljahirssi: Hirssiksi kutsutaan myös joukkoa muita pienisiemenisiä kasveja, joita käytetään sekä ruoaksi että rehuksi viljahirssin tavoin. Ne on ryhmitetty 6-7 eri sukuun, joista tunnetuin lienee durra. Ristiallergia on mahdollista hirssien ja riisin välillä, mutta ei tiettävästi muihin viljakasveihin.

Kinoa, quinoa: Allergiareaktiot ovat hyvin harvinaisia. Kasvin allergeeneja ei toistaiseksi tunneta. Ristiallergioista ei ole tietoa.

Maissi: Maissiallergia on Suomessa hyvin harvinainen.

Riisi: Suomessa riisiallergia on hyvin harvinaista.

Tattari, viljatatar: Suomessa tattariallergia on harvinaista, mikä kuvastaa sen käytön vähyyttä eikä sen turvallisuutta. Tattari on voimakkaampi herkistäjä kuin muut viljakasvit. Ristiallergiareaktiot ovat mahdollisia mutta hyvin harvinaisia lateksin kanssa ristireagoiviin hedelmiin. Ristiallergia on mahdollista myös unikonsiemeniin.
 

Lisätietoa muualla

Ruoka-allergiat (Pirkanmaan Allergia- ja Astmayhdistys)

Erimenu.fi - allergiaystävällisiä ruokaohjeita

 

Lähteet:
Steinman H. Legumes, nuts & seeds. Allergy – which allergens? Phadia AB, 2008.
Kelly JD, Hlywka JJ, Hefle SL. Identification of sunflower seed IgE-binding proteins. Int Arch Allergy Immunol 2000;121:19-24.
/ Koonnut professori Matti Hannuksela

Sivua päivitetty: 14.3.2024