Pähkinät

Ristiallergia, puupähkinät

Hasselpähkinä (Corylus avellana, engl. Hazel nut) on koivun sukulainen (heim Betulaceae) ja yleisin puupähkinäallergeeni ihopistokokeissa. Kahdeksan kymmenestä koivu- ja leppäallergisesta reagoi testeissä ja käytännössäkin hasselpähkinään. Koivun pääallergeeni Bet v 1 muistuttaa suuresti hasselpähkinän yhtä pääallergeenia, Cor a 1.04:ää. Hasselpähkinäallergiset ovat usein allergisia myös koivun siitepölyallergiaan liittyville hedelmille (esim. omena ja kiivi) ja juureksille (porkkana, selleri yms). Ristiallergia pujon siitepölyyn on 30 – 40 % luokkaa. Joissakin maissa hasselpähkinäallergiset reagoivat enimmäkseen LTP:lle (lipidien kuljetusproteiinille; hasselpähkinässä Cor a 8), ja sellaiset henkilöt reagoivat luonnollisesti usein myös ruusukasveihin kuuluviin hedelmiin (persikka, kirsikka, omena jne) ja manteliin. Ristiallergiaa esiintyy jonkin verran myös muihin puupähkinöihin, soijaan  ja maapähkinään. Paahtaminen ja muu ruoan käsittely vähentävät hasselpähkinän allergeenisuutta.

Saksanpähkinä (Juglans regia, engl. Walnut) kuuluu Juglandaceae –heimoon (jalopähkinäkasvit). Myös sen kahta lähisukuista pähkinää (J. nigra = musta saksanpähkinä , J. cinerea = valkoinen saksanpähkinä) käytetään saksanpähkinän tapaan. Saksanpähkinästä on toistaiseksi määritetty 5 allergeenista valkuaista: Jug r 1, Jug r 2, Jug r 3, Jug r 4 ja Jug r profilin. Jug r 1-3 ovat pääallergeeneja. Niistä Jug r 3 on lipidien kuljetusproteiini (LTP) ja reagoi usein ristiin muiden LTP:iden kanssa (kats LTP-allergia). Ruusukasvi-LTP –allergisista potilaista 80 % saa oireita myös saksanpähkinästä. Jug r 4 on sivuallergeeni, mutta silläkin on merkitystä maapähkinä – pähkinä –allergiassa, kuten seuraavassa kappaleessa käy ilmi.

Maapähkinälle allergisista 30 – 50 % reagoi saksanpähkinään ja muutamaan muuhun puupähkinään. Yhteinen allergeeni on visiliini, maapähkinässä Ara h 1, saksanpähkinässä Jug r 2, hasselpähkinässä Cor a 11 ja cashew-pähkinässä Ana o 1. Mainituilla maa- ja puupähkinöillä on toinenkin ristiin reagoiva allergeeni; se on maapähkinässä Ara h 3, saksanpähkinässä Jug r 4, hasselpähkinässä Cor a 9, ja cashew-pähkinässä Ana o 2. Se selittää myös ristiallergian kookospähkinään, jota on parilla prosentilla saksanpähkinäallergisista.

Saksanpähkinälle allergiset reagoivat joskus muihinkin puupähkinöihin, joita ovat pekaani-, pistaasi-, cashew- ja parapähkinä. Ristiin reagointi ulottuu myös manteliin ja seesaminsiemeneen.  

Pekaanipähkinä (Carya illinoensis, Carya illinonensis) kuuluu samaan heimoon (Juglandaceae, Jalopähkinäkasvit) kuin saksanpähkinä. Sen allergeeneista on karakterisoitu tähän mennessä yksi, Car i 1. Tuore pekaanipähkinä ei juuri koskaan aiheuta allergiareaktioita. Sen allergeenisuus lisääntyy varastoitaessa ja paahdettaessa ym ruoanvalmistuksessa. Samaan heimoon kuuluvana pekaani- ja saksanpähkinät reagoivat ristiin usein. Ristiallergia ulottuu myös manteliin. Ristiallergia muihin puupähkinöihin ja maapähkinään on mahdollista joskin melko harvinaista.

Pistaasipähkinä (Pistacia vera) kuuluu Anacardiaceae heimoon (sumakkikasvit). Samaan heimoon kuuluvat myös cashew-pähkinä  (Anacardium occidentale) ja mango. Pistaasipähkinän monista allergeeneista on karakterisoitu toistaiseksi neljä, Pis v 1-4, cashew-pähkinän allergeeneista samoin neljä, Ana o 1-3 ja Ana o profilin. Koska pistaasi ja cashew kuuluvat samaan heimoon, ristiallergia niiden välillä on yleistä, harvinaista niiden ja saksanpähkinän välillä.

Macadamiapähkinä (Macadamia spp) kuuluu Proteaceae-heimoon (Proteakasvit). Pähkinät ovat australialaisen ikivihreän puun siemeniä. Macadamiapuita kasvaa Australiassa, ja sen siemet tunnetaan myös australianpähkinöinä ja queenslandinpähkinöinä. Niitä käytetään paahdettuina ja välipalatuotteissa kuten muitakin pähkinöitä sekä kiinalaisissa ja Kaukidän ruoissa. Allergeeneja on useita, mutta yhtään niistä ei ole toistaiseksi tarkemmin karakterisoitu. Macadamiapähkinät aiheuttavat samoja oireita kuin muutkin pähkinät. Ristiallergioiden todennäköisyyksistä ei ole saatavana luotettavia tietoja. Sellaiset ovat mahdollisia ainakin puupähkinöihin ja manteliin.

Parapähkinä (Bertholletia excelsa, engl. Brazil nut) kuuluu Lecythidaceae-heimoon (Huppukukkakasvit). Parapähkinä on tuon Etelä-Amerikan viidakoissa kasvavan puun siemen, joka voi painaa 2 kg. Siinä on kova, paksu kuori kuten kookospähkinässä. Parapähkinää käytetään ennen kaikkea välipalatuotteissa kuten kekseissä. Globaalin maailmantalouden aikana sitä lienee myös Suomessa myytävissä tuotteissa. Sen allergeenisten proteiinien lukumäärää ei tunneta. Niistä on tähän mennessä karakterisoitu kaksi, Ber e 1 ja Ber e 2. Ristireaktiomahdollisuuksia on paljon: muut puupähkinät, manteli, maapähkinä, auringonkukansiemen, puuvillansiemen, kookospapu, sinapinsiemen ja seesaminsiemen. Tarkkaa kuvaa ole kuitenkaan siitä, kuinka yleistä ristiin reagointi käytännössä on.

Kookospähkinä (Cocos nucifera) kuuluu palmukasveihin (Arecaceae). Sen tunnetuimmat käyttömuodot Suomessa ovat kookosmaito ja –hiutaleet. Sakeaa kookosmaitoa sanotaan myös kookoskermaksi. Niitä käytetään etenkin thairuoassa. Allergeenisten proteiinien kokonaismäärää ei tunneta. Sen aiheuttamat allergiareaktiot ovat harvinaisia; esimerkiksi Yhdysvalloissa puupähkinä allergisten rekisterissä kookosallergiaa oli vain neljällä 5149:stä. Ristiin reagointi on mahdollista saksanpähkinän kanssa.

 Lähde:
 Steinman H. Legumes, nuts & seeds. Allergy – Which allergens? Phadia AB, Uppsala 2008.