Sietämätön kutina

Edes antihistamiinit eivät auta atoopikon kutinaan. Pahiten ihoa rapsututtaa öisin. Professori Matti Hannuksela keräsi yhteen kutinatutkimuksen uutta satoa.

Teksti: Matti Hannuksela

Kutina tarttuu. Ihoaan raapivan henkilön näkeminen saa herkästi omankin ihon kutiamaan. Nyt asiaa on tutkittu asiallisessa kokeessa 11 atoopikolla ja 14 verrokkihenkilöllä. Heidän käsivartensa ihoon imeytettiin heikon sähkövirran avulla joko histamiinia tai tavallista fysiologista keittosuolaliuosta. Samalla heille näytettiin videolta viiden minuutin ajan käsivarttaan raapivia henkilöitä ja toistamiseen samanpituisen ajan samoja henkilöitä, jotka istuivat hiljaa. Niinhän siinä kävi, etteivät verrokkihenkilöt reagoineet raapimisvideoon juuri lainkaan keittosuolakäsittelyn aikana. Atoopikot sen sijaan alkoivat raapia käsivarttaan, ja jonkin verran muitakin kehon osia.

Histamiinikäsittelyn aikana ei-atoopikotkin raapivat, mutta atoopikot raapivat paljon heitä voimakkaammin. He raapivat kaikkia kehon osia, joihin käsi ulottui. Saattaa siis olla, että atoopikkoperheissä raapimisesta tulee yhteinen rituaali siitä riippumatta, kuinka laaja ja vaikea ihotulehdus on.

Nuorista lähes 10 prosenttia kutiaa
Saksalaisessa tutkimuksessa tutkittiin kutinan tarttumista ilman histamiinia tai muita kutinan välittäjäaineita. Kun koehenkilöt vain katsoivat raapivia henkilöitä ilman muita ärsykkeitä, atoopikot alkoivat raapia verrokkeja enemmän. Toisessa kokeessa ärsykkeeksi lisättiin video ryömivistä hyönteisistä, kolmannessa kutiavista ihotaudeista. Sitten jo terveihoiset verrokitkin alkoivat raapia atoopikkojen tavoin.

Oslossa lähes 5 000 nuorelta kysyttiin kuinka paljon ja missä tilanteissa he kutiavat. Samalla kerättiin tietoja heidän perheestään, taustastaan ja sairauksistaan, erityisesti atooppisesta ekseemasta, allergisesta nuhasta ja astmasta. Paljon tai erittäin paljon ilmoitti kutiavansa lähes 10 prosenttia haastatelluista. Kutinaa oli erityisesti atooppista ekseemaa sairastavilla astmaatikoilla ja allergista nuhaa sairastavilla. Muita kutinaa lisääviä tekijöitä olivat psyykkiset häiriöt ja itsemurha-ajatukset. Kutisijoita oli keskimääräistä enemmän maahanmuuttajaperheiden nuorissa ja alemmissa tuloluokissa elävissä.

Antihistamiini ei auta
Atooppista ekseemaa sairastaville suositellaan tavallisesti antihistamiineja kutinan lieventämiseen. Turhaan, sillä tavallinen antihistamiini ei auta. Syytä ei tunneta, mutta arvellaan, että monikin tekijä voi selittää heikon vasteen: kutinan pääsyynä ovat muut kutinan välittäjäaineet kuin histamiini, kutina-aistimuksen laukaisee histamiinireseptori 4:n aktivoituminen ja siihen eivät tavalliset H1-antihistamiinit auta, ihossa kutinaa lisäävät hermot ovat lisääntyneet tai kutina välittyy niin sanottujen opioidireseptorien kautta. Viimeksi mainittu mekanismi on mukana muun muassa huumausaineiden käyttäjien kutinassa.

H4-antihistamiineja on tutkittu menestyksellisesti jo vuosia atooppisen kutinan hillitsemiseen, mutta apteekkeihin saakka ne eivät jostakin syystä ole vielä päässeet. Takavuosien hankalaa atooppista ekseemaa hoidettiin PUVA-hoidolla. Se olikin mainio keino vähentää kutinaa ja tulehdusta ihossa. PUVA-hoito pienentää kutinaa välittävien ihohermojen määrän normaalille tasolle. Sitä ei siis kannattaisi jättää hoidon ulkopuolelle.

Kutina pahinta öisin
Juuri nytkin joka kahdeksas meistä kutiaa, ja kutina on kestänyt yli kuusi viikkoa (ns. krooninen kutina). Vuoden sisällä on kroonisesti kutissut joka seitsemäs ja elinaikanaan siitä kärsii joka viides. Kroonisista kutisijoista kolmasosa on raaviskellut yhtäjaksoisesti jo yli kahdeksan vuoden ajan. Kutinan määrä tai laatu ei ole sidoksissa sukupuoleen, koulutustasoon tai ikään vaikka olisi odottanut, että ikäihmiset kutiavat enemmän kuin nuoret.

Kutina jaetaan nykyisin kuuteen kategoriaan: ihotauteihin liittyvä, yleistauteihin liittyvä, neurologisiin tauteihin liittyvä, psyykkisistä syistä johtuva, monen tekijän aiheuttama ja tuntemattomasta syystä johtuva kutina. Kutiavia ihotauteja ovat esimerkiksi kaikki ekseemat ja psoriaasi. Yleistauteja ovat esimerkiksi maksa- ja munuaissairaudet, syöpäsairaudet, hormonaaliset syyt sekä raskaus. Vaikka raskaus ei ole sairaus, se on liitetty tähän kategoriaan.

Kutina on tavallisesti pahinta öisin. Ainakin yksi syy lienee se, että ihon läpäisevyys lisääntyy oleellisesti yöksi palautuakseen päivätilaan varhain aamulla. Kun ihon läpäisevyys lisääntyy, kutinaa aiheuttavat keratiinikerroksen hajoamistuotteet ja ihon normaaliflooraan kuuluvien bakteerien ja hiivojen erittämät ärsyttävät aineet pääsevät verinahkaan, jossa kutinaa välittävät hermopäätteet sijaitsevat. Kunnollista kutinalääkettä ei vieläkään ole. Sellaisena käytetään tavallisesti väsyttävää antihistamiinia.

Liittyykö kutina laktoosi-intoleranssiin?
Saksalainen työryhmä on tullut tutkimuksessaan tullut tulokseen, että kutina liittyisi joskus laktoosi-intoleranssiin. He perustavat olettamuksensa 718 kutinapotilasaineistoon, josta tutkittiin tarkemmin 172 potilasta. Runsaassa neljäsosassa kutinan syyksi ei paljastunut mikään sairaus tai muu selvä syy. Heistä neljäsosalla oli laktoosi-intoleranssi. Tästä porukasta vähälaktoosinen ruokavalio auttoi selvästi neljällä viidesosalla. Laktoosi-intoleranssikoe tehtiin myös muihin ryhmiin kuuluville potilaille. Laktoosi-intoleranssi löytyi runsaalta viidesosalta. He eivät kuitenkaan hyötyneet laktoosittomasta tai vähälaktoosisesta ruokavaliosta. Tässä selostettu tutkimus on ensimmäinen lajissaan, joten laktoosi-intoleranssin mahdollinen osuus kutinassa on vielä selvitettävä lisätutkimuksissa.

Kutinaa ja sen hoitoa tutkitaan eri puolilla maailmaa. Syyskuussa 2011 Brestissä Ranskassa pidettiin 6. kansainvälinen työkokous kutinasta, sen mekanismeista ja hoidoista. Yhteenvedot on kenen tahansa luettavissa Acta Dermatovenereologicassa (Acta Derm Venereol 2011; 91: 611–639). Myös muualla alan lehdistössä on esitelty kutinatutkimuksia.

Halvorsen JA, Acta Derm Venereol 2011, 91:616)
Kupfer J. Acta Derm Venereol 2011, 91:616
Papoiu ADP, ym. Br J Dermatol 2011;164:299-1303
Sher LG ja Fleischer Jr AB. Acta Derm Venereol 2011, 91:620
Takamori K. Acta Derm Venereol 2011, 91:617
Tey HL, ym. Br J Dermatol 2011;165:5-17

Eurooppalainen työryhmä on laatinut oppaan kroonisen kutinan tutkimuksista ja hoidoista. Se on saatavana internetistä ja on voimassa joulukuuhun 2013 asti (Weisshaar E, ym. EDF-guidelines for chronic pruritus. www.euroderm.org/edf/images/stories/guidelines/EDFGuideline-on-Chronic-Pruritus.pdf). Oppaan pääsanoma on, että atooppiseen ekseemaan ja muihin ihotulehduksiin ja niiden aiheuttamaan kutinaan auttaa parhaiten paikallinen ja sisäinen kortisonihoito, mutta kortisoni ei sovi pitkäaikaiseen hoitoon.