Ketomaruna pidentää pujoallergisten oireilukautta
Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutissa selvitettiin kaksivuotisessa (2006–2007) pujotutkimuksessa kuinka vakava allergiahaitta pujo on taajama-alueilla.
Pujon siitepölykausi on keskimäärin reilun kuukauden pituinen ja kestää heinäkuun puolivälistä elokuun loppupuolelle. Tutkimuksessa selvisi, että ketomaruna voi pidentää pujoallergisten oireilukautta. Se kukkii kaksi viikkoa pujon jälkeen ja sen kukinta voi aiheuttaa toisen siitepölyhuipun elokuun puolivälissä. Aiemmin toista siitepölyhuippua on pidetty pujon toisena kukintana. Ketomaruna on pujon jälkeen Suomen toiseksi runsain marunalaji ja sitä löytyy eniten Kaakkois- ja Lounais-Suomesta sekä Perämeren rannikolta.
Etelä- ja Keski-Suomessa pujo on taajama-alueilla yleinen joutomaakasvi. Tutkimusalueella Imatralla pujoa kasvoi jokaisella tutkitulla ruudulla ja ketomarunaakin kasvoi joka toisella. Pujo kasvaa niin tienvarsilla kuin pellonpientareillakin. Pujoon verrattuna ketomaruna on kuivempien paikkojen, kuten ratapenkkojen ja paahteisten tienpientareiden kasvi.
Pujo tuottaa paljon siitepölyä mutta silti selvästi vähemmän kuin esimerkiksi koivu, joka aiheuttaa Suomessa eniten siitepölyallergiaa. Siitepölyallergikoista 3-14 % on herkistynyt pujon tai muiden marunoiden siitepölylle.
Lataa tästä Etelä-Karjalan Allergia ja Ympäristöinstituutin tutkimusraportti kokonaisuudessaan:
