Viherkasvit

Yleensä huonekasvit vaikuttavat myönteisesti ympäristöönsä.

Viherkasvit

Viherkasviallergia on harvinaista.

Viherkasvit luovat viihtyvyyttä, mutta aiheuttavat joillekin allergiaoireita. Yleensä huonekasvit vaikuttavat myönteisesti ympäristöönsä. Myönteiset vaikutukset näkyvät myös ihmisten hyvinvoinnissa.

Viherkasviallergia on harvinaista. Väestökyselyssä tuhannesta vastaajasta vain 16 (1,6 %) ilmoitti saavansa allergiaoireita huonekasveista. Riskiryhmässä ovat viherkasveja päivittäin työssään käsittelevät kukkakauppiaat ja siivoojat.

Tavallisesti allergia ilmenee nuhaoireina, ihottumana tai astmaattisia oireina. Kasvinesteet voivat aiheuttaa myös ärsytysreaktioita. Lisäksi tuoksuvat kasvit voivat aiheuttaa oireita tuoksuyliherkille sekä astmaatikolle.

Allergiaoireita aiheuttavat kasvien siitepöly sekä maitiaisnesteet, jotka lehtien pinnalle kuivuessaan voivat muuttua pölyksi sisäilmaan. Maitiaisnestettä erittäviä kasveja ovat viikunat (Ficus), jukkapalmut, tyräkit, traakkipuut sekä viirivehka. Erityisesti limoviikunaa pidetään helposti allergisoivana.

Myrkyllisiä nesteitä sisältäviä huonekasveja käsitellessä kannattaa käyttää suojakäsineitä tai ainakin huuhdella iho nopeasti. Myrkyllisiä yhdisteitä on vehkakasveissa, peikonlehdessä ja tyräkeissä (joulutähti kuuluu tähän sukuun). Myös tulppaanien kasvinesteessä on kosketusallergeeneja. Huone-esikkoa on pidetty herkästi allergisoivana siitä irtoavien poltinkarvojen takia, mutta nykyisin myytävät kasvit ovat poltinkarvattomia. Myös nukkapintaisen kissuksen (Cissus) lehdistä voi irrota pientä karvaa, joka voi ärsyttää ihoa tai aiheuttaa hengitystieoireita. Pujoallergisille oireita voivat aiheuttaa asteri- ja sikurikasvien kasvinesteet ja siitepöly. Oireita voi saada krysanteemista, gerberasta ja maljakkoon poimituista päivänkakkaroista. Tuoksuyliherkille oireita useimmin aiheuttaa hyasintti. Muita voimakkaasti tuoksuvia kasveja ovat tuoksuköynnös, posliinikukka, jasmiini, kulta-akasia eli mimosa sekä pelargoniat.

Mullan pinnalla kasvaa hometta. Näkyvät kasvustot johtuvat usein liiallisesta kastelusta. Näkyvät homeet ja kasteluvedestä kuivuneet saostumat kannattaa poistaa. Pintamulta pysyy kuivempana altakasteluruukuissa. Mullassa mahdollisesti kasvavien homeiden vaaroja liioitellaan usein. Useimmat mullan mikrobeista ovat niitä, joiden takia meitä kehotetaan liikkumaan luonnossa ja kuokkimaan puutarhassa sietokyvyn vahvistamiseksi.

Useimmille edellä mainitutkin kasvit ovat pelkästään hyödyllisiä eivätkä ne aiheuta allergiaoireita. Jos epäilee oireilun johtuvan viherkasvista, kannattaa kasvi aluksi siirtää huoneeseen, jossa oleskelee harvemmin. Jos oireilu loppuu, tilalle voi vaihtaa esimerkiksi amatsoninliljan, maijan, nukkumatin, timanttiananaksen, muorinkukan, piilean, anopinkielen tai palmuvehkan.

 

 


Teksti: FT, tutkija Juha Jantunen, Allergia- ja astmaliiton Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutti

Tämä tieto on tuotettu jäsenmaksuilla. Liity jäseneksi!