Hajuaisti

Ihmisen hajuaisti on huono

Ihminen pystyy erottamaan 2000-4000 eri tuoksua. Hajuaistin herkkyydessä on suuria eroja ihmisten välillä. Tarkkaa nenää tarvitaan muun muassa alkoholien ja viinien laadun arvioinnissa, kahvipaahtimoissa ja vesilaitoksilla. Teknillisen korkeakoulun LVI-laboratoriossa toimii n.s. hajupaneeli, jossa on kerrallaan 15 henkilöä. Heidän tehtävänään on havaita sisäilman epäpuhtauksia. Ihmisnenä aistii parhaimmillaan aineen, jota on ilmassa muutama miljardisosa. Kemialliset analyysimenetelmät ovat tuhat kertaa huonompia. Ihmisen hajuaisti on korvaamaton muun muassa etsittäessä kosteusvahinkojen aiheuttamia mikrobikasvustoja.

Ihmisen hajuaisti on surkea, kun sitä vertaa eläimiin ja hyönteisiin. Voimme vain aavistella, millaisessa maailmassa esimerkiksi koirat elävät. Koirasta on tullut mainio apulainen huumeiden ja ruumiiden etsinnässä. Luonnossa elävien eläinten hajuaisti on varmaan vielä tarkempi kuin koiran, joka on jo osittain jalostuksen pilaama. Urosperhoset havaitsevat naaraan jopa kilometrien päästä. Perhosnaaraiden feromoneja, kemiallisia seksiviestejä on onnistuttu valmistamaan myös synteettisesti. Esimerkiksi omenatarhoissa käytetään pyydyksiä, joissa pienessä teltassa on feromonilähde ja tahmea lattia. Teltan tuoksu voittaa naaraiden kutsun. Urokset lentävät telttaan ja tarttuvat kiinni liimaan. Naaraat eivät hedelmöidy eivät muni ja niin omenat säästyvät toukilta.

Teksti:
Matti Hannuksela, professori
Allergiatietokeskuksen johtaja, Allergia- ja Astmaliitto ry