Valoyliherkkyys

Monimuotoinen valoihottuma

Noin 10-20 % suomalaisista saa auringon ultraviolettisäteilystä valolle altistuneille ihoalueille (kasvot, rinta, niska) punoitusta, vesinäppylöitä, rakkuloita, turvotusta ja voimakasta kutinaa. Oireet alkavat 46 tuntia altistumisen jälkeen ja ovat usein pahimmillaan seuraavana päivänä. Yliherkkyys on useimmiten lievä ja vaivaa muutamana kevään tai alkukesän päivänä.

Valokosketusihottuma

Kasvien kemikaalit (psoraleenit) ja auringon ultraviolettisäteily voivat yhdessä aiheuttaa toksista valokosketusihottumaa (fytofotodermatiitti) tai allergista valokosketusihottumaa. Ensin mainitussa rikkoutuneen kasvin psoraleenit imeytyvät ihoon ja sitovat ultraviolettisäteilyä. Kahdenkolmen päivän kuluessa altistuneisiin kohtiin tulee punoitusta ja rakkuloita, jotka puhkeavat parissa päivässä. Iho on arka ja kirvelee. Jäljet saattavat näkyä iholla kuukausia, jopa kaksi vuotta.  Reaktio voi tulla kenelle tahansa eikä ole allergiaa. Fototoksisen reaktion voi saada myös syömällä kasvia runsaasti (esim. selleri).

Fytofotodermatiittia aiheuttavat psoraleeneja sisältävät kasvit
• putkikasvit: ukonputki, karhunputki, väinönputki ja erityisesti jättiputket (koristekasveja, jotka ovat villiintyneet puutarhoista)
• mooseksenpalavapensas.

Valokosketusihottuma voi olla myös allergista, jolloin valo muuttaa ihon kanssa kosketuksissa olevan aineen kosketusallergeeniksi. Partavesien myskintuoksuinen hajuste ja yleensä hajusteet ovat tyypillisiä aiheuttajia. Lääkevoiteet ovat toinen ryhmä (antimikrobit, antihistamiinit).

Itsehoito

• Jos valokosketusihottuman syy löytyy (hajuste, lääke, kasvi jne.), ota opiksi ja vältä aiheuttajaa.
• Suojaudu auringonvalolta käyttäen sopivaa vaatetusta. Tavallisen ohuen paitakankaan läpi pääsee jopa 60 % ultraviolettisäteilystä, joten kankaan pitää olla tiivistä.
• Valonsuojavalmisteista on jonkin verran hyötyä, mutta ne estävät vain osaa auringon ultraviolettisäteilystä (lähinnä UVB-säteitä).
• Kesän kuluessa tapahtuu luonnollista karaistumista, ja lievät oireet katoavat.
• Hankalasti oireilevaa monimuotoista valoihottumaa voi estää UVB- tai SUP-valohoidoilla, jotka karaisevat ihoa. Valohoito aloitetaan noin kolme viikkoa ennen odotettua oireilun alkua. Sitä annetaan esimerkiksi 3-4 kertaa viikossa 2–4 viikon ajan ja jatketaan tarvittaessa kerran viikossa.
• Käytä antihistamiinitabletteja kutinan hillitsemiseksi.
• Suurimmalla osalla potilaita valoyliherkkyys lievenee vuosien saatossa.

Allergian itsehoito ja ohjeita potilaille
Iho- ja allergiasairaala, 2006. Tari Haahtela, yhteistyössä Matti Hannuksela. Ohjeet tarkistettu ja päivitetty 2011.