Luonnonkumiallergia ja kumiallergia
Luonnonkumiallergia
Luonnonkumi on kumipuun (Hevea brasiliensis) maitiaisnestettä, joka on otettu maailmanlaajuiseen käyttöön monenlaisissa kulutustavaroissa lasten tuteista auton renkaisiin. Luonnonkumiallergia aiheuttaa käsien kutinaa, punoitusta ja paukamointia kumituotteiden käsittelyn yhteydessä (kumihanskat), mutta voi myös aiheuttaa kasvojen turvotusta, nuhaa, astmaa ja jopa vakavan allergisen yleisreaktion, anafylaksian.
Luonnonkumin allergeenit reagoivat ristiin muun muassa banaanin, kiivin, papaijan, avokadon, passiohedelmän, ananaksen, tomaatin, perunan ja limoviikunan kanssa. Näissä kasveissa on valkuaisaineita, joiden rakenne muistuttaa luonnonkumin valkuaisaineita. Ihminen voi reagoida ihotestauksessa luonnonkumille, mutta se voi johtua ristiin reagoinnista edellä mainittujen aineiden kanssa eikä merkitse todellista luonnonkumiallergiaa. Asia varmistetaan altistamalla sormen iho luonnonkumilla.
Itsehoito (lue tuoteselosteet)
• Ota selvää, onko käyttämissäsi kulutustavaroissa luonnonkumia. Jos huomaat saavasi oireita jostakin tuotteesta, lopeta tuotteen käyttö. Nykyään tuotteissa on jo useimmin käytetty silikonia kuin kumia.
• Käytä talouskäsineitä, joissa ei ole luonnonkumia (käy ilmi tuoteselosteesta). Useimmat kumiset leikkauskäsineet ovat turvallisia.
• Käytä kondomia, jossa ei ole luonnonkumia (käy ilmi tuoteselosteesta).
• Jos huomaat, että vauvasi suun ympärys punoittaa kumitutin käytön jälkeen, vaihda silikonituttiin. Vauva voi myös sylkäistä kumisen tutin heti pois, itkeä ja/tai yrittää raapia suutaan.
• Älä puhaltele ilmapalloja edes vappuna!
• Terveydenhuollon asiakkaana kerro luonnonkumiallergiastasi hoitavalle lääkärille, hammaslääkärille ja muulle henkilökunnalle.
Kumikemikaaliallergia
Kumikemikaaliallergia on eri asia kuin luonnonkumiallergia. Hidas reaktio kumikemikaaleja, kuten tiuraameja, bentsotiatsoleja tai karbamaatteja sisältäville tuotteille aiheuttaa allergista kosketusihottumaa. Se todetaan ihon lapputesteillä. Kumituotteiden kumi haurastuu vanhetessaan, jolloin iholla oleva hiki edistää allergisoivien aineiden irtoamista.
Itsehoito
Ota selvää vaatetuksen, talous- ja työvälineiden ja muiden käyttämiesi kulutustavaroiden kumisisältö, joka voi olla ihottuman syy ja pitää sitä yllä.
• Vaatetuksen kumiosat: kuminauhat ja vyötärönauhat; alusvaatteiden, päähineiden, käsineiden ja sukkien joustinosat; jalkineet, saappaat, kalossit, tossut, korot, pohjat ja pohjalliset; sadevaatteet; kumikäsineet ja -esiliinat; hiuspannat ja soljet.
• Talous- ja työvälineiden kumiosat: kotitalouskoneiden letkut, johdot ja kaapelit (esim. pölynimuri, pesukone, lypsykone); kasvosuojaimet, suojalasit, naamarit, kuulokkeet; suulakkeet ja harjat; erilaiset tiivisteet; kahvat, nupit, korkit, tulpat, vasaran ja työkalujen varret; kumilasta, pesusieni, pyyhe- ja sormikumit, kumirenkaat, kumileimasin, kumikiila, kumipaikka, kumiliimat, kumimatto, kirjoitusalusta, kumiovet, siirtohihnat, kynien ja hammasharjojen kumiosat jne.
• Muiden tavaroiden kumiosat: kumiset avainrenkaat, ilmapallot, tutit, leikkikalut, pallot, puuterin- ja meikinlevityssieni, kumipipetit, kylpymatot, urheiluvälineiden kahvat, jääkiekko, squashpallo, tennispallo, polvituet, märkäpuku (sukellus- ja surffauspuku), uimalakki, uimalasit ja -räpylät, uimarenkaat, snorkkeli, kumivene, korvatulpat ja kuulokkeet, joustositeet, kuumavesipullot ja jääpussit, ehkäisyvälineet, autonrenkaat, ohjauspyörä, polkupyörän kädensijat, kumipatjat ja tyynyt.
• Kumikemikaaleille allergiselle sopii vaatetuksessa joustinaineeksi lycra ja elastan. Vinyylistä tai erilaisista muovimateriaaleista tehdyt käyttö- ja kulutustavarat sopivat.
• Antabus-lääke (disulfiraami) reagoi ristiin tiuram-kumin kanssa.
Allergian itsehoito ja ohjeita potilaille
Iho- ja allergiasairaala, 2006. Tari Haahtela, yhteistyössä Matti Hannuksela. Ohjeet tarkistettu ja päivitetty 2011.